Verkkopalvelumaksut – 3 näkökulmaa siirtohintakeskusteluun

Kirjoittanut Tomi Turunen on 10.3 .2021 09:15

Sähköverkkopalvelu on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä taustapalveluista, jota ilman mikään ei nykypäivänä kohtuudella toimisi. Verkkopalvelu toimii harvaan asutussa ja metsäisessä maassamme luotettavasti ja sen myötä näkymättömästi. Sähkön siirtohinnoissa ovat puhuttaneet viime aikoina erityisesti niiden suuret alueelliset hintaerot. Tässä blogissa pyrimme avaamaan hieman verkkopalvelun taustaa ja sitä, mistä hintaeroissa on kysymys. Kerromme myös, miten verkkopalveluilla varmistetaan entistä luotettavampi sähkö yrityksellesi tulevaisuudessa.

Sähköverkkopalvelu on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä taustapalveluista, jota ilman mikään ei nykypäivänä kohtuudella toimisi.

Verkkopalvelumaksut – 3 näkökulmaa siirtohintakeskusteluun

Sähkön siirtohinta eli verkkopalvelumaksut ovat puhuttaneet viime aikoina niitä koskevien hinnankorotusten takia. Sähkönsiirrosta vastaa aina paikallinen sähköyhtiö, eikä verkkopalveluja toimittavaa sähköyhtiötä voi näin ollen kilpailuttaa.

Keskustelu on kohdistunut erityisesti verkkopalvelumaksuun, joka muodostaa noin kolmanneksen sähkölaskusta. Pohdittavaa on aiheuttanut esimerkiksi se, miksi sähkön siirtohinnoissa eli verkkopalvelumaksuissa on suuria alueellisia eroja.


1. Laki velvoittaa nykyaikaistamaan sähköverkkoa

Verkkoyhtiöiden, kuten muiden palveluyritysten tehtävänä on vastata asiakkaidensa muuttuviin tarpeisiin ja odotuksiin. Verkkoliiketoiminta on kuitenkin hyvin pääomavaltaista ja sähköverkon tekninen elinikä on 50–70 vuotta, mikä tekee investointien suunnittelusta keskimääräistä haastavampaa. Varsinkin maaseutuverkossa keskeisin kysymys on, kuinka toimitusvarmuuden parantaminen kannattaa hoitaa, kun väki vähenee maaseudulta. 

Verkkoyhtiöt vastaavat niin sähkönsiirrosta kuin verkkojen valvonnasta, kunnossapidosta ja kehittämisestä. Verkkopalvelumaksuja koskeva yleinen keskustelu juontuu etupäässä kehittämistoimista ja niitä koskevista kustannuksista. Sähkömarkkinalain mukaan sähköyhtiöiden on nykyaikaistettava sähköverkkoa ja tarjottava entistä luotettavampi sähkönjakelu vuoteen 2036 mennessä niin haja-asutusalueilla kuin taajamissa.

Vuonna 2013 voimaan astunut laki edellyttää, ettei uudistusten jälkeen saa esiintyä yli 36 tunnin sähkökatkoksia haja-asutusalueilla ja yli 6 tunnin sähkökatkoksia taajamissa. Sysäyksen uudistamiselle aiheuttivat osaltaan vuonna 2011 riehuneet Tapani- ja Hannu-myrskyt, joiden seurauksena yli 400 000 suomalaista oli sähköttä eripituisia aikoja.

Toimitusvarmuuden nopeutettu parantaminen on välttämätön asia Suomessa, mutta ongelmallista tässä on vain lain edellyttämä aikataulu. Vaikka maaseutuyhtiöiden osalta siirtymäaikaan saatiinkin pidennystä, joutuvat haja-asutusalueiden verkkoyhtiöt tekemään paljon töitä, jotta kaikki Energiaviraston vaatimukset täyttyvät.

Vuonna 2011 riehuneet Tapani- ja Hannu-myrskyt toimivat sysäyksenä sähkölain uudistamiselle.

2. Verkkoyhtiöiden erilaiset toimintaolosuhteet aiheuttavat merkittäviä hintaeroja Suomessa

Yleisin keino, joilla verkkoyhtiöt pyrkivät takaamaan luotettavan sähkönjakelun tulevaisuudessa, on säävarman sähköverkon eli runko- ja jakeluverkon rakentaminen esimerkiksi maakaapeloinnin avulla. Maakaapeloiduilla alueilla luonnonilmiöiden aiheuttamat sähkökatkot poistuvat lähes kokonaan. Maaseutuyhtiöt käyttävät maakaapeloinnin lisäksi myös muita, kustannuksiltaan edullisempia tapoja toimitusvarmuuden parantamiseen, kuten johtokatujen leventämistä puuvarmaksi ja ilmajohtojen siirtoa teiden varsiin.

Sähköverkon uudistamistarpeen laajuus vaihtelee sähköyhtiöittäin. Markkinoilla toimii sekä kaupunkimaisesta verkosta että maaseutumaisesta verkosta vastaavia verkkoyhtiöitä. Kaupungeissa jakeluverkkoa on tyypillisesti ylläpidettävänä muutamia kymmeniä metrejä per asiakas, kun maaseudulla johtoa tarvitaan jopa 150300 metriä yhtä asiakasta kohti.

Esimerkiksi PKS Sähkönsiirto Oy:n jakelualue koostuu perinteisestä maaseutumaisesta toimintaympäristöstä, jossa 80 % väestöstä asuu taajamissa ja 20 % haja-asutusalueilla. Yhtiö toimii Pohjois-Karjalassa ja itäisessä Savossa, joissa asiakkaita varten on ylläpidettävänä sähköverkkoa yhteensä noin 22 000 kilometriä. Yhtiö vastaa yli kolme kertaa laajemman säävarman verkon rakentamisesta kuin esimerkiksi Helsingissä, jossa sähköverkon pituus on noin 6000 kilometriä. Asiakkaita Helen Sähköverkko Oy:llä on noin 400 000, PKS Sähkönsiirto Oy:llä 88 000.

Nykyaikaisen verkon rakentamistarpeet ja sen myötä investointimäärät ovat siis mittaluokaltaan hyvin erilaisia verkkoyhtiöistä riippuen, mikä myös selittää siirtomaksuja koskevat hintaerot. Siirtohintojen vertailussa sähköyhtiöiden välillä onkin hyvä huomioida myös verkkoyhtiöiden erot ja vastuut. 

PKS Sähkönsiirto Oy:n jakelualue koostuu perinteisestä maaseutumaisesta toimintaympäristöstä.

3. Kun sähköverkkopalvelu toimii hyvin, myös yrityksesti saa varmasti tarvitsemansa sähkön

Mitä verkkopalvelut sitten sisältävät yrityksen näkökulmasta? Vaikka työhuoneen ikkunasta ulos katsottuna sähkönjohdon läheisyydessä ei näytä koskaan tapahtuvan mitään, mutta laskut silti juoksevat, tapahtuu taustalla koko ajan. Verkkopalvelumaksulla yrityksesi on muiden mukana varmistamassa, että

  • Sähköverkon siirtokapasiteetti riittää kaikissa tilanteissa
  • Sähköverkon toimintaa valvotaan yötä päivää
  • Vikojen korjaus toimii ympäri vuorokauden jokaisena viikonpäivänä ja kaikissa olosuhteissa
  • Sähköverkon kuntoa valvotaan, verkkoa huolletaan ja korjataan ohjelman mukaisesti
  • Ikääntynyttä sähköverkkoa puretaan ja sähköverkon toimitusvarmuuteen investoidaan nopeutetussa tahdissa niin, että ylipitkien sähkökatkojen mahdollisuus poistuu vuoteen 2036 mennessä
  • Sähkön mittaus ja tiedonsiirto toimii luotettavasti ja automatisoidusti

Käynnissä olevalla, koko Suomen kattavalla sähköverkkojen uudistuksella verkkoyhtiöt tarjoavat parhaat edellytykset voimakkaasti muuttuvalle sähköenergian käytölle ja hajautuvalle tuottamiselle tulevaisuudessa. Säävarman verkkojen rakentamisen myötä yrityksesi voi luottaa varmaan sähkö saantiin kaikissa sääoloissa.

Säävarman verkkojen rakentamisen myötä yrityksesi voi luottaa varmaan sähkö saantiin kaikissa sääoloissa.

Lisätietoa

Vaikka vaikutusmahdollisuudet verkkopalvelumaksuihin ovat rajalliset, voit vaikuttaa sähkölaskun kokonaishintaan valitsemalla yrityksellesi sopivan sähkösopimuksen.

Esimerkiksi Priimaplus on yritysten tarpeisiin suunniteltu pörssisähkösopimus, jonka hinta on aina aidosti kilpailukykyinen ja joka tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa sähkölaskuun hinnankiinnityksillä. Priimaplus-sopimuksen eroista muihin sähkösopimukseen verrattuna voit lukea täältä.

Haluaisitko vaikuttaa verkkopalvelumaksuun sähkön omatuotannolla? Priimaplus sopii hyvin myös aurinkosähkötuottajan tarpeisiin. Päiväaikaan ostosähkön tarvetta voi pienentää aurinkosähköllä ja yöllä hinnan ollessa alimmillaan voi käyttää tuntihinnoiteltua pörssisähköä. Tällöin voit säästää hyvän summan myös sähkön verkkopalvelumaksussa.

Pyydä tarjous

Aiheet: Sähkömarkkinat, Pörssisähkö, Sähkösopimus