Aurinkosähköjärjestelmä on yritykselle iso investointi. Hyvin suunnitellusta aurinkosähköjärjestelmän käytöstä voi kuitenkin hyötyä monin tavoin. Toisin kuin voisi kuvitella Suomessa on hyvät edellytykset aurinkosähkön tuotannolle: aurinkopaneelin tuotto paranee viileässä ilmassa, joten Suomen olosuhteissa saadaan tuotettua suhteellisesti enemmän aurinkosähköä lyhyemmässä ajassa kuin etelän lämpimissä maissa. Kokosimme tähän artikkeliin asioita, jotka auttavat, jos harkitset aurinkosähköjärjestelmän hankintaa yritykseesi.
Miksi yrityksen kannattaa harkita omaa aurinkovoimalaa?
Iso osa sähkölaskusta on sähkönsiirrosta aiheutuvaa veloitusta. Siirron osuus voi olla sähkönkulutuksesta riippuen jopa ⅔ laskun loppusummasta. Käyttämällä omia aurinkopaneeleja, yritys voi karsia sähkölaskusta sievoisen summan, koska itse tuotetusta sähköstä ei tarvitse maksaa siirtomaksua. Samalla säästää luonnollisesti myös sähköenergian hankinnassa.
Ympäristöystävällisyys ja kestävä kehitys ovat tärkeitä arvoja myös yritysten keskuudessa. Osittain tai kokonaan omavaraisella energiantuotannolla yritys voi parantaa imagoaan ja osallistua omalta osaltaan ympäristötalkoisiin.
Aurinkopaneelit sopivat erinomaisesti juuri yritysten tarpeisiin: liiketilojen katoilla ei ole yleensä varjostuksia, jolloin aurinko pääsee paistamaan suoraan paneeleihin rajoituksetta. Kuten tiedämme, aurinko paistaa eniten kesällä ja päivisin. Tämä on hyvä asia yritysten sähköntuotannon kannalta, sillä niissä sähköä käytetään pääasiassa päiväsaikaan toisin kuin asuintaloissa.
Aurinkopaneeleilla voi korvata keskimäärin ¼ koko yrityksen sähköntarpeesta vuodessa. Lisäksi aurinkopaneelien tuottamaa energiaa varaavien akkujen käytöllä voidaan nostaa tätä lukua merkittävästi. Tuotannosta ylijäävän sähkön voi myös myydä sähköyhtiölle.
Mitä aurinkopaneelien hankinnassa kannattaa ottaa huomioon?
Takuu:
Aurinkopaneelit ovat pitkäaikainen sijoitus (Motivan mukaan aurinkopaneelien käyttöikä on 30 vuotta). Sen vuoksi toimittajan valinnassa kannattaa huomioida riittävän pitkä takuu. Takuun tulisi kestää ainakin paneelien laskennallisen takaisinmaksuajan ja kattaa sekä komponentit että asennustyö.
Laatu:
Usein aurinkopaneelien hankinnassa keskitytään vain itse paneelin laatuun, vaikka sitä kannattelevien komponenttien laatu on vähintään yhtä tärkeä asia. Tuottajan tausta kielii usein komponenttien laadusta: pitkä historia ja hyvät asiakaskokemukset ovat toimiva mittari laadun arvioinnissa.
Oikea mitoitus:
Aurinkopaneelit tulee mitoittaa oikein kohteen kannalta. Tässä huomioidaan kiinteistön sähkönkulutus ja mitoitetaan paneelien määrä sekä sijoittelu sen mukaan. Huolellisen mitoituksen hoitaa yritys, jolta paneelit ostetaan. Voit tarkistaa kiinteistösi soveltuvuuden aurinkosähkön tuotantoon aurinkolaskuristamme.
Takaisinmaksuaika:
Aurinkoenergiainvestoinnin takaisinmaksuaika riippuu laskutavasta. Energian nykyhinnoilla ja energiatuki huomioiden takaisinmaksuaika on alle 10 vuotta. Olettamalla suuria korotuksia sähkön hintaan tulevaisuudessa, saadaan laskennallinen takaisinmaksuaika lyhenemään huomattavasti. Tämä kannattaa huomioida eri laskelmien vertailussa.
Yritys voi saada tukea aurinkopaneelien hankintaan
Yritykset voivat hakea aurinkoenergiainvestointeihin energiatukea Business Finlandin kautta. Investoinnin tulee olla vähintään 10 000€ suuruinen, mikä ylittyy aurinkopaneelien osalta noin 10 kilowatin järjestelmällä. Lue lisää tuesta ja sen rajoituksista Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin sivuilta.
Maatilat puolestaan voivat hakea investointitukea Ruokaviraston (ent. Mavi) kautta. Maatila voi saada investointitukea voi saada vähintään 17 500€ suuruiseen investointiin, mikä täyttyy yleensä aina lukuunottamatta ihan pienimpiä maatiloja.
Meiltä saa apua tukihakemuksen laadintaan. Teemme mm. hakemukseen tarvittavat takaisinmaksuaikalaskelmat ja säästölaskelmat valmiiksi asiakkaalle.
Haluatko lisätietoa?
Lue lisää aurinkoenergiasta ja päästöttömistä sähköratkaisuista oppaastamme tai ota yhteyttä asiantuntijaamme Mika Pirhoseen, 040 922 5644 tai mika.pirhonen@pks.fi.
Asiantuntijana artikkelissa on käytetty Jouni Heiskasta Lem-Kem Oy:stä.
